17-06-2011 - WoodInnon yrityskeskushanke käynnistyy
Kouvolan kaupunki ja WoodFront Oy allekirjoittivat perjantaina sopimuksen puurakentamisen yrityskeskuksen perustamisesta Kouvolaan. Allekirjoitustilaisuudessa WoodInno -hanketta ja tulevia toimenpiteitä esittelevät vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti ja Ari Martonen WoodFront Oy:stä.
Satoja uusia työpaikkoja
WoodInno-hankkeen tavoitteena on saada aikaan puutuoteteollisuutta ja teollista puurakentamista Kouvolan ja Kymenlaakson alueelle ja luoda näin uusia työpaikkoja. Tavoitteena on synnyttää vuoteen 2015 mennessä jopa 1.000 uutta työpaikkaa. Sellun ja paperin valmistuskapasiteetin alasajon myötä Kouvolan seudulta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Jotta alueen kehitys jatkuisi, tilalle on saatava uusia työmahdollisuuksia. WoodInno vastaa tähän haasteeseen.
Puusta kunnon kasvupotku talouteen
Puutuoteliiketoiminnalla on Euroopassa jo suuret, toimivat kasvumarkkinat. Suomessa on panostettava uudella tavalla alan myyntiin, markkinointiin sekä jakeluun. Yritysten ja investointien riskirahoitus on saatava uudelle tolalle. Uudella hallituksella on suuri mahdollisuus luoda talouteen kasvua panostamalla puutuoteliiketoimintaan ja sen pääomarahoitukseen. Laadukkaita tuotteita ja tuotantoa Suomesta löytyy.
WoodInnolla halutaan luoda asema Kymenlaakson modernille puutuoteliiketoiminnalle ja lähtökohdat koko Suomen uudelle puurakentamiselle. Puutuoteliiketoiminta työllistää välittömästi. Ekologisesti puu on ylivertainen rakennusmateriaali.
Puurakentaminen vapautuu
WoodInnon liikkeellelähtöajankohta on otollinen. ”Puurakentamisen kieltolaki”, eli vanhentuneet rakentamismääräykset, kumottiin keväällä. Puuta voidaan käyttää nyt rakentamiseen entistä tasavertaisemmin verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin. Mahdollista on rakentaa entistä mittavampia asuin- ja julkisia rakennuksia puusta. Kouvolan kaupunki haluaa hyötyä WoodInnon avulla ensimmäisenä ja laajamittaisimmin puurakentamisen uudesta noususta. Tavoitteena on tehdä Kouvolasta Suomen puurakentamisen pääkaupunki.
Kahdeksan kerroksisia puutaloja Kuusankoskelle
Kouvolan kaupungin elinkeinotoimi järjesti viime vuonna yhdessä Kymenlaakson Liiton, Metsäteollisuus ry:n, Metsäsäätiön, Sitran, Tekesin, Rakennusinsinööriliiton ja Arkkitehtiliiton kanssa kansainvälisen E2-puukerrostalojen suunnittelukilpailun, jonka voittajiksi jury valitsi tanskalais-sveitsiläs-suomalaisen PUU-Bo -ehdotuksen ja saksalaisen E2volution-ehdotuksen.
Kilpailun voittaneiden ehdotusten mukaiset kahdeksankerroksiset puukerrostalot on tarkoitus rakentaa Kymijoen rantaan lähelle Kuusankosken keskustaa.
WoodInnon tavoitteena on, että Kouvolan seudusta tulee uskottava puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen esimerkkialue. Tämä tarkoittaa sitä, että Kouvolan alueelle synnytetään muuallekin kuin Kuusankoskelle kaavoitus- ja muita keinoja käyttämällä näyttäviä puurakentamiskohteita, jotka toimivat esimerkkeinä myös valtakunnallisesti.
Lisätietoja:
Kouvolan kaupunki
Aimo Ahti
Vt. kaupunkikehitysjohtaja, elinkeinojohtaja
020 615 3016
Kouvolan kaupunki PL 85 (Torikatu 10) 45101 Kouvola
WoodFront Oy
Ari Martonen
toimitusjohtaja
050 2406
09-05-2011 - Rakentamisen puutuoteratkaisut WoodInnosta
Artikkeli Puu&Tekniikka lehdessä 5/2011.
Artikkeli Puu&Tekniikka lehdessä 3.5.2011
09-06-2010 - Press Release
WoodFront Oy is a powerful new consulting company focusing on both strategies and mergers and acquisitions (M&A) in the wood products business. Founded and owned by Bizco Partners Oy, Indufor Oy and Vision Hunters Oy, WoodFront utilizes the expertise of its core founding members, and has close to 20 experts with diverse skill sets at its disposal.
The wood products business has long needed a consulting company that specializes in the field and possesses both the analytical skills and the ability to provide practical hands-on guidance. “Our experts have held management positions in several wood products companies, where they have developed and implemented successful strategies,” comments Mr. Ari Martonen, a board member of WoodFront.
Mr. Tapani Oksanen, Managing Director of Indufor, says “The new company will provide a unique opportunity for expanding wood products consulting in both developed and rapidly developing geographic markets. WoodFront is in an excellent position to utilize its experience in Europe as well as in North America. WoodFront’s knowledge of these markets can prove valuable in developing new opportunities for the domestic wood product markets in Finland.”
WoodFront is managed by Mr. Cai Granfors, who contributes his in-depth experience in wood products, sales and marketing, M&A, industry information systems, and consulting. His past employers include Metsä-Timber, Stonesoft, and True North Solutions, Inc.
WoodFront’s Chairman of the Board is Mr. Rainer Häggblom. He is also the founder and Chairman of the Board of Vision Hunters, Ltd, a forest and energy consulting group specialized in strategies and M & A.
Inquiries:
Rainer Häggblom, tel +358 40 555 9567, rainer.haggblom(at)woodfront.eu
Tapani Oksanen, tel +358 40 767 0857, tapani.oksanen(at)woodfront.eu
Ari Martonen, tel +358 50 2406, ari.martonen(at)woodfront.eu
Cai Granfors, tel +358 45 639 5546, cai.granfors(at)woodfront.eu
09-06-2010 - MM-FUTIS, SUOMI JA OLOSUHTEET
Sivistyneen maailman mielenkiinto kohdistuu tästä viikosta alkaen jalkapalloilun MM-kisoihin Etelä-Afrikassa. Meillä futisfaneilla joulu on vuosipareittain vaihdellen EM- ja MM-kisojen kesken. Veikkaan, että yleisön mielenkiinto lopahtaa kotimaiseen Veikkausliigaan, samalla kun huipputarjontaa tulee tv-kanavien täydeltä. Näin ei pitäisi käydä – vaan päinvastoin.
Suomi-futista vaivaa muukin kuin oma ugrilainen geenistömme. Olosuhteet sinänsä laadukkaiden otteluiden seuraamiseen paikanpäällä ovat kotikatsomoissa kaameat. Meille tarjotaan hiihtostadioneita kesäkäyttöön, putki- ja bajamajaviidakoita, DDR-betonibunkkereita sekä teräsbetonituulitoreja. Palvelut ovat mitä sattuu: niukkoja mutta toimimattomia. Liigan tämän kauden iloinen menestyjä, JJK, pääsee tällä kaudella omalle kotirotiskolleen pelaamaan heinäpoutien aikaan. Yleisö ei näihin olosuhteisiin paikalle saavu. Se pitäisi jo ymmärtää.
Olosuhteita ei saada aikaiseksi, koska rahaa hankkeisiin ei ole – kuulema. En usko, että tuo pitää paikkansa. Rahaa käytetään väärin ja valmistellaan resurssit ja katsojamäärät huomioon ottaen aivan älyttömiä hankkeita. Taloudellisesti aivan mieletön on Tapiolaan puuhattu 30-40 miljoonan euron projekti yli 8000 katsojalle. Nyt hotelliosio on pudotettu pois ja on päädytty 22 miljonaan. Saman verran nykyeuroissa maksoi joka ottelussa enemmän kuin puolityhjä Helsingin Töölön rumistus.
Toimivan stadikan voi rakentaa taloudellisestikin. Vantaan Myyrmäen Stadion, jolla on kattojen alla ja sateeltakin suojassa 4500 katsojapaikkaa, maksoi 6.5 miljoonaa euroa. Se kustannus kattaa kaiken: katsomot, kentän lämmityksineen, palvelu- ja sosiaalitilat sekä UEFA:n televisioinnin vaatimukset täyttävän valaistuksen. Paikan ovat sekä FIFA että UEFA tarkastaneet, hyväksyneet että mainioiksi kiitelleet. Siksi siellä on myös kv. otteluja hyväksytyissä ja viihtyisissä oloissa pelattu. FIFA:n pj. Sepp Blatter kiitteli paikkaa vuolaasti. UEFA:n pj:lle Michel Platinille esitellessäni juniori MM-turnauksen yhteydessä stadionia läpikotaisin ei hänen kehuilleen stoppia tahtonut tulla.
Myyrmäen Stadion on toteutettu moderneista puutuoteratkaisuista moduuleina, katsomo-osa kerrallaan. Hyvän suunnittelun ansiosta sen toteutus paikanpäällä oli nopeaa ja tehokasta. Ensimmäinen osa – pääkatsomo ja lämmitetty kenttä perustuksineen sekä valaistus toteutettiin perustustöistä ensimmäiseen viralliseen liigapeliin seitsemässä kuukaudessa. Siis: seitsemässä (7) kuukaudessa! Vastakkainen reilu 2200:n istumapaikan katettu katsomo asennettiin kesällä 2001 liigakauden aikana seitsemässä VIIKOSSA. Yksi liigaottelu vain piti siirtää.
Myyrmäen kokonaiskustannus on puolet siitä mitä tyypillisesti teräsbetonikatsomo maksaa per katsojapaikka. Puuosamoduuleina toteutettuna se on supertehokas rakentaa. Moduuliratkaisut mahdollistavat sen, että stadion voidaan kasvattaa vaiheittain yleisömäärän kasvun myötä. Se helpottaa oleellisesti myös rahoitustaakkaa investoijalle. Näitä puuratkaisuja toteutettiin peräjälkeen katsomoina tai osina Valkeakoskelle, Anjalankoskelle, Kuopioon, Stuttgartiin ja Englannin Bostoniin: suomalaista innovointia, suunnittelua ja työtä vientiin saakka.
Suomen fudiksesta ei ensisijaisesti rahaa puutu. Palloliitto käyttää julkisten tietojen mukaan huippujalkapalloiluun yksin 9.5 miljoonaa euroa vuodessa. Saman tiedon mukaan palkkalistoilla on 35 henkilöä. Jos heidän palkkansa sotuineen on keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, kokonaiskustannus on 1.75 milj.euroa. Mihin se 8 miljoonaa menee? Riittäisikö siitä tai muista budjettimiljoonista osa olosuhteiden parantamiseen yhdessä kuntien ja seurojen rahoittajien kanssa.
Rahasta olosuhdehankkeisiin on pulaa. Raha ratkaisee. Suomi-palloilun ensisijainen ongelma on kuitenkin ollut päätöksenteko ja johtaminen – paremminkin niiden puuttuminen. Sitten tulee resurssien hajottaminen. Kolmas on rahan käyttö. Tämän jälkeen on vasta rahanpuute ja sen hankinta.
Miljardit katsojat keskittyvät nyt kuukauden kulttuurikarnevaaliin maailman ykkösurheilun parissa. Näin tekee myös meistä moni lajista innostunut. Futiskellokkaat voisivat pohtia kotoisten olosuhteiden kohentamista rationaaliselta ja mahdolliselta pohjalta. Metsäkansan ratkaisu asuu ehkä yllättäen puussa.
25-05-2010 - Puurakentamisen etsikkoaika
Suomalainen asuu harvakseltaan – mutta ahtaasti – muihin eurokansoihin verrattuna. Aluerakentaminen on meillä betonibunkkeria ja toteutus äärimmäisen pitkäveteistä. Ensimmäisten asuntojen valmistumisesta kuluu vuosia ennen kuin koulut, kirjastot ja liikuntatilat sekä muut palvelut saapuvat kylään.
Uudisalueille syntyvät lapset pyörivät betonirenkaiden seassa kouluikään saakka ennen kuin palveluja paikalle syntyy. Hyvä huono esimerkki puurakentamisen pientaloalueesta on paljon mainostettu Lahden Karisto, jonne nyt kohta kymmenen vuoden jälkeen rakennetaan ensimmäiset palvelut ja kaupat.
Puukerrostalot, joilla saataisiin alueiden asuin- ja palvelurakentamiseen tehoa, puuttuvat lähes kokonaan. Puukerrostaloja on Suomeen syntynyt kokonaista 31 kappaletta 13 alueelle. Niissä on hurjat 517 asuntoa. Lisäksi puisia toimitilakerrostaloja on toteutettu kolme komeaa kohdetta, kunhan Metsähallituksen Rovaniemen toimitalo otetaan käyttöön.
Puukerrostalojen etsikkoaika on nyt. Asuntoministeri Jan Vapaavuori julisti AsuntoFoorumissaan 21. huhtikuuta, että hallinnonalallaan ympäristöministeriössä käydään kaikki säädökset ja normit sekä niiden soveltaminen prosessina läpi sen selvittämiseksi, mitkä ovat Suomen rakennusnormiston esteet puukerrostalojen rakentamiseen. Etsikkoaikaa on lokakuun loppuun tänä vuonna.
Alan toimijoilla on viimeinkin toiminnan aika. Nyt on päällikköministerin kutsu käynyt asian avaamiseen. Olen ymmärtänyt, etteivät puuteollisuuden yrittäjät ja järjestönsä ole juuri vaivautuneet puukerrostalorakentamisen kanssa ministeriön puheille. Valitusta vaimeana vain on kuulunut.
Toimintaan on herättävä viimeinkin puutuotteiden ja puuratkaisujen tarjoajien sekä sijoittajien että rakentajien ja rakennuttajien.
Paras tapa testata normisto ja käytäntö on ryhtyä yli neljäkerroksisten puutalohankkeiden toteutukseen. Silloin nähdään, mikä jarruttaa, vai onko todellisia esteitä olemassa. Aina on puhetta ja duubioita puurakenteiden paloturvallisuudesta, rakenteiden kestävyydestä ja akustiikkahaitoista.
Duubiot voidaan kumota toimimalla sekä faktoilla ja viittaamalla kansainvälisiin kohteisiin ja Euronormeihin, joiden pitää Suomessakin riittää. Kerrostalorakentamisenkin osalta näin on käytännössä tapahtunut kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Venäjällä ja Suomessa. Esimerkkejä kyllä muualta riittää. Suomessa puurakentamiseen suhtaudutaan impivaaralaisittain kuin maahanmuuton mustiin maalailuihin.
Suomessa investoijat, rahoittajat ja rakentajat eivät ole eurotrendiin yhtyneet. Lähimpänä Ruotsissa tiedetään käytännössä, että puurakentaminen oikein suunniteltuna ja toteutettuna on kilpailukykyisempää, tehokkaampaa, nopeampaa ja toimivampaa kuin totutut betonikeskittymät.
Substituutteihinsa verrattuna puutuotteet ja puurakentaminen ovat ainakin ekologisempaa kuin betoni, bitumi, teräs ja muovi. Puuratkaisuilla päästään paljon energiatehokkaampiin tuloksiin kuin vaihtoehdoillaan.
Tässä viranomaisilla ja ympäristöministeriöllä on ehdoton herätyksen ja skarppaamisen paikka.
Meillä vaaditaan kestävän kehityksen nimiin ja normien mukaan mitä moninaisempiin hankkeisiin ympäristövaikutusten arviointia. Miksei YVA-menettely kuulu julkisten rakentamishankintojen materiaaleihin ja niiden valmistukseen? Olisi todella tarpeen arvioida rakennusmateriaalien ekologisuutta ja energiataloutta sekä niiden valmistuksessa että rakentamisessa. Vertailut ovat varsin yksiselitteisiä, faktapohjaisia ja kiistattomia tuloksiltaan. Puu on energiatalouden ja ekologisuutensa puolesta ylivoimainen rakennusmateriaali kaikkiin muihin verrattuna.
Luulisi materiaali-YVAa vaadittavan julkisten projektien lisäksi myös kaikilta julkisrahoitteisilta rakentamishankkeilta. Puuratkaisujen ja puutuotteiden vastalobbien arvovalintavaikuttaminen on saanut tämän päättäjiltä tyystin unohtumaan. Käsittämätöntä – ei kovinkaan kestävää kehitystä. Asiantilan absurdiuteen vaikuttaa tietysti myös puuseppien patologinen passiivisuus ja laantumaton lepokitka.
Ari Martonen
24-05-2010 - Brand new site released today
Woodfront.eu -site was released today.